Fresno - Arvio

 Nyt onkin sinänsä erilainen viikko, että koska lähdin itse pohjoiseen ja aikaa viikolla oli hyvin rajallisesti, Lahden siipimestan arvostelua saadaan odottaa vielä viikko. Jottei kuitenkaan viikko menisi aivan hutiin, päätin, että wingssejä on jossain syötävä, vaikka sitten pakasteesta kotoa. Siihen ei onneksi ollut tyytyminen, lähdimme illan viettoon Torstaina Hämeenlinnaan, jossa paikallinen diner Fresno valikoitui kohteeksemme. Jos ajattelee niin tämähän on suorastaan tasonmittaus kuinka esimerkiksi Ylämummoon mehevät siivet pärjäävät Hämeenlinnan tasolla. Tällä kertaa vieraiden arvosanat jääköön väliin, mutta plussat ja miinukset luettelen kyllä. Roadtripin tulosta olkaa hyvä!

Saavuimme paikalle hyvin myöhään 22:30, ja tilasimme ruuat samantien. Paikkana Fresno on melko perinteinen suomalainen ravintola, ei mitään ylimääräistä, "modernia" sisustamista. Fresno on tutkimuksieni mukaan kaupunki Californiassa ja ilmeisesti ravintolan muut annokset ovat innoitettu jenkkien paikallisista kuppiloista. Wingssit tulivat nopeasti kera ranskalaisten ja vihannes "tarjottimen". Neljälle syöjälle varasimme 30 medium siipeä ja rohkeasti 10 hot-kastikkeessa lilluvaa kananpalaa.

Ranskalaiset olivat grillimaustettuja ja öljyssä paistettuja, mitäpä siihen muuta sitten enään snomaankaan. Yhdistelmänä edellinen on sellainen, että ei tarvitse edes miettiä olivatko ne hyviä. Hieman pehmeyttä ja hieman enemmän makua olisi kuitenkin kaivattu jotta ykkös paikka olisi ranskisten osalta pokattu. Vihannekset olivat taas hurjan kokoisia, kenen näitä on tarkoitus syödä, isojalan? Lisäksi listassa luki aurajuustodippi ja lautasella komeili valkosipulidippiä, ei nyt mennyt ihan putkeen.

Sitten siipien kimppuun, ensimmäinen puraisu, tulinen, muttei niin, että veisi makuaistin. Huikea siipi. Kuitenkin rapeus puuttui, mutta se oli pieni miinus nälkäisille siipeilijöille. Mediumin tilaajat kaipasivat lisää tulisuutta, mutta niinhän se mielestäni onkin, että miedomman siiven tulisuus ei ole kellekkään liian tulinen. Tarkkaa hintaa en osaa sanoa mutta oma laskuni ranskisten, Wingssien ja ison limpparin jäljiltä oli 15€! Hyvä Fresno!

Plussat ja miinukset

+Palvelu

+Hinnat (halvin tähän mennessä olleista paikoista)

+Siipien tulisuus

+Ranskalaiset

+Nopeus

+Savetit

+Vihannesten määrä

+Tomaattimajoneesi dippi

-Siipien rapeus

-Vihannesten koko

-Siiville tarkoitettu dippi. Sellaista ei ollut! Mur.

-Fresnoa ei löydy Lahdesta

Santa Fe - Arvostelu

86Torstai alku-ilta ja saavuimme ravintolaan nälkäisinä. Istuimme pöytään ja tilasimme juomat. ne olivat pöydässä tuota pikaa ja koska yllättäin tiesimme mitä tilaamme saimme tilauksen sisään heti. Paikkana Santa Fe on ihan kiva. Ravintola jakautuu kahteen kerrokseen joista alemmassa sijaitsee baari ja ylhäällä ravintolapuoli. Ravintola on aivan Lahden ytimessä, torin laidalla. Paikka oli paljon valoisampi kuin yksikään aijemmista ravintoloista. Tarjoilija sytytti vielä pitkän kynttilän lähtiessään viemään tilausta eteenpäin, steariineja ei poistettu kynttilän jalasta koskaan(?) joten väriä oli jos jonkin moista, ja moni ruokailija oli saanut katsella kynttilää siellä istuessaan.

Päädyimme hieman pienempään annokseen siipiä tällä kertaa hintojen vuoksi. Suolainen 19€ oli kahden henkilön alkupalan hinta. Toivoimme parasta. Noin 10min tilauksen lähdöstä wingssit saapuivat, uskomatonta! Lautaselle oli pinottu siipien lisäksi hedelmiä, sipulirenkaita, mozzarellatikkuja, salaattia, se näytti hyvältä. Hyökkäsimme kimppuun. Siivet olivat rapeita, eivät tulisia ja ilman kastiketta, dippeinä toimivat ranskankerma ja salsa. Siivet olivat osan porukkaa mielestä hyviä, koska eivät pidä tulisuusdesta. Oma mielipiteeni oli, että ne olivat mauttomia. Koko lautanen oli melko mieto makuelämys, en tilaisi toiste, varsinkin kun katseli laskua jälkeen päin. Ruokailu oli ohi ennen kuin se alkoikaan, kun kaksi meistä joutui jättämään seurueen donitsin himoissaan. 

Koska ateria ei myökään ollut täyttävä, kävimme viereisessä Mamma Mariassa, italialaisessa-ravintolassa syömässä puolikkaat pitsat ja salaatin  ja olimme aivan täynnä. Hintaa puolikas pitsa+salaatti combolle jäi alle 6€. Päätimme, että tänne uudestaan, ehkä ennen isompaa treeniä.

Plussat ja Miinukset

+Palvelun nopeus

+Lautasen ulkonäkö

+Sijainti

+Monipuolisuus lisukkeissa

-Wingssien epätulisuus

-Aterian koko

-Hinta

-Ei Ranskalaisia

-Ei kunnon dippejä

-Luille ei kippoa

Arvosanat

Ringa: 6 (Mitään sanomaton, silti syötävä, mutta en syö annosta toiste täällä)

Ima: 6 puoli

Ansku: 8

Laura: 6 puoli (Hinta&ruuan määrä eivät kohtaa)

Arvio - Ylämummo

Saavuimme Ylämummoon Torstai iltana kuuden kieppeillä, tällä kertaa trio koostumuksessa, Paikalle oli saapunut muutama pöydällinen ruokailijoita, ja nopeasti tarjoilija tuli kyselemään olisimmeko tulossa syömään. Kaikilla oli kova nälkä, koska sitä oli kerätty 12 lounaasta asti. Paikkana Ylämummo oli aika hasukan avara, totesimmekin heti, että jotakin peliä tultaisiin katsomaan toistekkin ruuan laadusta huolimatta. Juomat tulivat ja valikoima ei kovin laaja, ilmeisesti oluen siamailijoille olisi ollut arsenaalia enemmänkin, noh pärjättiin. Ruoka tuli super nopeasti 15 min tilauksen jälkeen. Tilasimme jokaisele 10wingssiä, ja yhteiseksi 10€ värisuora vihannes/ristikkoperuna korin. 

Wingssien saapuessa tuoksu oli upea, ja ensimmäinen haukkaisu todisti, että ny on siipien laatu ihan uusissa svääreissä. Rapea kuori sopiva tulisuus potki kitalaessa, ah. Dippeinä meillä oli aurajuusto ja valkosipuli, dippiä oli hyvinkin runsaasti, valitettavasti määrä näissä ei korvannut laatua, dipit olivat vetisiä eivätkä maistuneet juuri millekkään, todella harmi. Vihanneksia oli korissa tarpeksi kolmelle ja sillä oli mös muutama juustotikku ja sipulirengas, oikeen hyviä. Wingssit hävisivät jokaisen lautasilta hyvin nopeasti, ruoka maitti, tosin viimeiset siivet joutui kirjaimellisesti onkimaan astiasta koska lientä oli niin paljon pohjalla, YÖK. Tämän toimenpiteen jälkeen tajuttiin, että tässä paikassa siipiruokailijoille ei tarjoiltu savetteja käsien pyyhkimiseksi, tahmatassuina mietittiin sitten arvosanoja, ja tilattiin huikeiden wingssien kunniaksi jälkiruuat(5€/kipale, taivaallisen hyvä amerikkalais vaikutteisia. HUHHU.

Tätä paikkaa kyllä kannattaa käydä tsiigaamassa Lahdessa kulkevien, jättiscreeniltä lätkää samalla kun syö tökeen hyvää ruokaa on sellanen combo, että ei paremmalla väliä. Suosittelen.

Arvosanat:

Ringa 9(Wingssit lähellä täydellisyyttä, dipit ei hmh)

Stina 9- (Kastiketta liikaa niin vei ilon syömisestä, dipit pahaa ja rillossa paremmat dipit)

Ima 9 (Muuten 10, mut dipit laski arvosanaa)

Odotukset - Ylämummo

Viime viikon lähes katastrofisen wings kokemuksen jälkeen on hyvä sauma seuraavalla ravintolalla polkaista kunnolla koivet altamme. Kolmas mesta jossa aijomme vierailla on keskustassa sijaitseva urheiluhenkinen ravintola Ylämummo. Huhujen mukaan paikka on saarrettu televisiolla ja tärkeimmät urheilutapahtumat tykitetään niistä. Lisäksi on tahoja jotka väittävät tämän olevan Lahden paras siipiravintola. Odotukset ovat siis korkealla.

Paikkana Ylämummo eroaa varmasti kahdesta edellisestä paikasta, uskon, että tätä paikkaa ei ole niinkään tarkoitettu ravintolaksi vaan pubi tyyppiseksi ratkaisuksi, josta nälkäinen urheilukansa saattaa tilata jotain pientä purtavaa matsin ollessa käynnissä.

Huomenna taas nähdään mitä on luvassa, josko nyt saataisiin arvioin ulos saman viikon aikana ;)

Koulun puolesta 

aiheena oli some ja miten käytän sitä. Facebook, Twitter ja Instagram kuuluvat päivittäiseen elämään. Oikeastaan muita en sitten käytäkkään edes satunnaisesti. Facebookissa aikaa kuluu useampi tunti päivässä, twitteriin twiittaan keskimäärin yhden tai kaksi viserrystä viikossa. Instgramiin ruokalautaseni tai salikassini päivittyy n. kaksi kertaa viikossa. Sosiaalinen media toimii myös kommonikointi keinona moniin eri yhteisöihin. Salibandyjoukkueen tiedottaminen toimii Facebook-ryhmän kautta, peliin lähtöajat, peruuntuneet treenit etc. Lisäksi tekstiviestin tai whatsapp viestin lähettäminen tuntuu vaivanloiselta ja kynnys facebook keskusteluun muiden ihmisten kanssa on huomattavasti pienempi. Usein seuraan twitterissä muita, salibandy pelit liveviserretään usein ja jos perinteinen tilastopalvelu on kaatunut, niin kuin se yleensä on, saa tiedon silti perille tätä kautta. Instagramiin minulla ei ole mitään ihmeellisempää addiktiota. Sen ominaisuudet kun eivät paljoa mielestäni facebookista eroa, no ompahan toinenkin kanava jakaa kuvia.

Amarillo - Arvio

Ringan sisko Stina ilmoittautuu palvelukseen vierailevana kirjoittajana ! Heti alkuun failure , kun en sitten tätä viikonlopun aikana kirjoittanutkaan , vaikka piti . . .

Eli torstaina suunnattiin neljän hengen porukalla Amarilloon . Itsellä odotuksia ruoan suhteen ei ollut juurikaan , kun ei ole hurjasti tullut wingsejä syötyä . Mentiin porukalla sisään ravintolaan , jossa ei ollut ihan hurjasti väkeä . Paikka on sellainen ihan mukava , himmeällä valaistuksella . Melutaso oli hyvä , kuuli , mitä omassa pöydässä puhuttiin , mutta ei tarvinnut juurikaan vieraspöytien höpinöitä kuunnella . 

Menusta löytyi kaksi kokovaihtoehtoa wingseille - small ja medium , joista sitten valitsimme jälkimmäisen . Jonkin aikaa saatiin odotella tarjoilijaa , mutta kyllä se sitten lopulta tajusi , kun oikein näkyvästi menua selailtiin . 16kpl maksoi sen 16,90e , mikä ei ihan hirveästi miellyttänyt . Pöytään tilattiin myös kahdet tavalliset sekä kahdet grillimaustetut ranskalaiset .

Ruokia jouduttiin odottelemaan , mutta kyllähän ne ihan hyviltä näytti , kun pöytään saapui ! Heti mainittiin miinuksena , ettei ollut omaa kippoa luille . Tilattiin siis kaksi koria , jolloin jokaiselle jäi 8 wingsiä . Wingsien lisäksi korissa oli pari isoa kurkun palaa ja pari isoa porkkanan palaa , dippi , sekä erikseen wingsien kastike . Ranskalaisten kanssa tuli lisäksi aurajuustodippi . 

Wingsien maku oli melkoinen pettymys . Salla mainitsi , että ne maistuivat Atrian Shanghai - wingseiltä , aivan kuin olisi otettu pakastimesta ja sulatettu , ja Ima totesi , että iskä tekee parempia . Dipeistä ei ihmeemmin innostuttu , ranskalaiset menetteli ja vihannespalojen suuri koko ärsytti hieman . Kanojen mukana tullut dippi tuntui alkuun mauttomalta , mutta hetken päästä se poltteli kurkussa . Wingseissä oli läskiä ja jänteitä , ja itsellä alkoi kuudennen kohdalla viimeistään yököttää . Illan fiiliksiksistä sen verran , että jäi paska maku suuhun , ei täyttänyt ja meh . Jälkiruualla sitten peiteltiin sitä makua ja muuten kyllä oli hauska ilta , niin ei ihan ärsyyntyneenä tarvinnut kotiin lähteä . 

Plussat

+ Viihtyisä paikka

+ Hyvä melutaso

+ Hyvännäköinen

+ Wingsien kastike erikseen, ei lillunut kaikki rasva korin pohjalla

+ Grillimaustetut ranskalaiset ihan hyviä

Miinukset

- Ei omaa kippoa luille

- Hidas palvelu

- Kana liian pehmeää

- Dipin jälkitulisuus

- Kastikkeen makeus

- Maistui pakasteruualta

- Jänteitä

- Liian isot wingsit
- Liian isot vihannekset

- Jäi huono maku suuhun

- Hintataso

Arvosanat

Ringa 5+

Salla 5 ( Muista mainita , että oli ihan paskaa )

Ima 5½ ( Ranut ja dipit oli hyvät , mutta muuten hyi v**** , jäi luu suuhun )

Stina 5½ ( Ystävällisesti )

Ennakko - Rilloon

Lame ennakko kun keksii vain kaksi kappaletta asiaa, mutta odotukset eivät ole kovin selkeinä mielessä.

Se olisi sitten vuorossa vakio mesta ruokailuun Lahdessa, eli Amarillo. Opiskelijan burgerviikot on tullut tutuiksi, mutta wingssejä en ole täälläkään koskaan uskaltanut tilata. Rillossa on kivat tilat, usein sopivasti ihmisiä arkenakin ja ovi sijoitettu sillä tapaa, että missään pöydässä ei tule kylmä kun sen aukaisee *kröhöm* piikki pancho villa *KRÖHÖM*

Tulisuus otetaan huomenna varmasti mietona, viime kerrasta opittuna. Oletan ehkä tälläisen isomman ketjun ruuan olevan miedompaa, ja perus höttöä, ei ihmeellistä.

Raporttia luvassa loppu viikosta.

Koulun teema tälle viikolle oli miten saada huomiota blogille, miten te olette tänne löytäneet? Ois siisti jos jättäisitte kommenttia :) Itsehän olen "markkinoinut" blogia jakamalla sitä sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta uskoisin lukioiden löytäneen tämän blogin. Varmasti myös tägit auttaisivat jos niitä käyttäisin.

Pancho Villa - Arvio

Saavuimme ravintolaan melko myöhään, 19:45, ja tilasimme juomat odotellessa muita. Paikalla oli meidän lisäksemme toinen meitä iäkkäämpi naisporukka ja todella mukava tarjoilija. Ympäristönä ravintola oli rakennettu tiskin ympärille, ja pöydät olivat yllätysyllätys loosseja. Myös kauppakeskus Sykkeen puolelle olisi päässyt syömään, mutta ihmisvilinä ei houkuttanut meitä. Siispä kulmaloossi ja muita odottelemaan.

Puolen tunnin kuluttua kaikki olivat paikalla ja ruoka tuotiin juuri pöytään viimeisen treeneistä rynnänneen saapuessa. Maistelijoita oli siis neljä, joten siipiä oli luvassa 10 per nenu. 

Wingssit tuli kivoissa pikku kulhoissa

Wingssejä oli saatavilla neljän eri vahvuisen kastikkeen kanssa(medium, hot, extra hot, joku extraextra hot). Muut maistelijat tilasivat siipensä medium vahvuisina ja itse uskalluin ottamaan hot kastikkeen. Salla kertoi kovista odotuksistaan ruokaa kohtaan, kantasiipipaikkamme taso on nimittäin hyvä, tulisuus juuri sopiva ja lisukkeita kivasti. Paniikki meinasikin iskeä kun lisukkeita ei ensin alkuun näkynyt, yksi tarjoilija ei vaan saanut neljän ihmisen ruokia samaan aikaan pöytään, figures. Lopulta pöytään kannettiin siipien ja ranskalaisten vierelle vielä tarjotin porkkanoita, ja aurajuustodippi. Ranskalaiset tuoksuivat todella hyvälle(johtuen varmasti nälästä) ja aloitimme niistä. Rakenne oli huikea se oli ilmava ja pehmeä olematta veltto. Grillimauste toi hauskan säväyksen ja majoneesipohjainen tomaattidippi oli suussa sulavaa, paras dippi mitä itse olen eläessäni maistanut! Salla ilmoitti ettei pidä sinihomejuustosta, mutta vaati kirjoittamaan, että tämä oli hyvää. 

Maistelukööri koossa

Harmiksemme kurkkua ei porkkanoiden lisäksi tullut, ja se huomattiin, kun hot wingssien tulisuus yllätti meidät pahan päiväisesti. Ainoa jolle tulisuus oli sopiva oli Jenni. Vastakkaisella puolella pöytää ilmeet muistuttivat duckfacea. Itselle tulisuus oli juuri sopiva aluksi, mutta jo viiden siiven jälkeen huomasin olevani aivan yhtä ankkahuulena, kuin ystäväni vastapäätä. Määrältään ruokaa oli sopivasti, 10 lienee määrä, joka tulevissakin arvioissa pysyy, koska kaikki olivat kylläisiä aterian jälkeen. Laura ja Salla kuvailivat tulisuutta siten, että ulkona kun puhaltaa henkeä ulos, sieltä tulee lieskoja. Ei todellakaan toivottu lopputulos, sillä mielestäni miedoin kastike tulisi olla niin mietoa, että herkimmätkin voivat sitä huoletta napostella. Lopulta pöydän toisella puolella keksittiin idea, muutama siipi jäljelle, he alkoivat kuivata kananpaloja paperiin, tulisuuden vähentämiseksi, kuulemma toimi. Ei tälläistä silti pitäisi joutua tekemään, ehdoton miinus. Jokaisen wingssin jälkeen oli otettava kunnon scooppi sinihomejuustodippiä porkkanan päästä, että pystyi syömään seuraavan siiven. Tarjoilija alkoi jos sulkemaan paikkaa, mutta ilmoitti samantien, ettei ole kiire vaikka paikka menikin kiinni. Uudestaan siiville saapuisi meistä vain minä ja Jenni, Salla ja Laura eivät luvanneet uudelleen wingssejä kyseisessä raflassa ottaa. "Ranskalaisia, tulen kyllä syömään" kuului kommentti.

Plussat ja Miinukset

+Rauhallinen miljöö

+Ranskalaiset

+Palvelu

+Kypsyys

+Dipit

+Annoksen koko

+Hinta

-Ei kurkkua

-Liika tulisuus

-Penkit

-Kylmyys

Arvosanat

Laura 7+ (Liian tulista, maitoa pitää juoda kun pääsee kotiin)

Salla 7½ (Turposko mun huulet? Oli nimittäin aika tulista)

Jenni 8½ (Sopiva tulisuus, veikkaan silti, että tulee parempia paikkoja)

Ringa 8 (Tulisuus yllätti, mediumina olisi ollut varmasti sopiva, ei erikoisen maukas, lisukkeet pelastivat)

Ensi viikon alussa luvassa uusi ennakko seuraavasta ravintolasta, siihen asti kuulemiin!