Viime viikon lähes katastrofisen wings kokemuksen jälkeen on hyvä sauma seuraavalla ravintolalla polkaista kunnolla koivet altamme. Kolmas mesta jossa aijomme vierailla on keskustassa sijaitseva urheiluhenkinen ravintola Ylämummo. Huhujen mukaan paikka on saarrettu televisiolla ja tärkeimmät urheilutapahtumat tykitetään niistä. Lisäksi on tahoja jotka väittävät tämän olevan Lahden paras siipiravintola. Odotukset ovat siis korkealla.
Paikkana Ylämummo eroaa varmasti kahdesta edellisestä paikasta, uskon, että tätä paikkaa ei ole niinkään tarkoitettu ravintolaksi vaan pubi tyyppiseksi ratkaisuksi, josta nälkäinen urheilukansa saattaa tilata jotain pientä purtavaa matsin ollessa käynnissä.
Huomenna taas nähdään mitä on luvassa, josko nyt saataisiin arvioin ulos saman viikon aikana ;)
Koulun puolesta
aiheena oli some ja miten käytän sitä. Facebook, Twitter ja Instagram kuuluvat päivittäiseen elämään. Oikeastaan muita en sitten käytäkkään edes satunnaisesti. Facebookissa aikaa kuluu useampi tunti päivässä, twitteriin twiittaan keskimäärin yhden tai kaksi viserrystä viikossa. Instgramiin ruokalautaseni tai salikassini päivittyy n. kaksi kertaa viikossa. Sosiaalinen media toimii myös kommonikointi keinona moniin eri yhteisöihin. Salibandyjoukkueen tiedottaminen toimii Facebook-ryhmän kautta, peliin lähtöajat, peruuntuneet treenit etc. Lisäksi tekstiviestin tai whatsapp viestin lähettäminen tuntuu vaivanloiselta ja kynnys facebook keskusteluun muiden ihmisten kanssa on huomattavasti pienempi. Usein seuraan twitterissä muita, salibandy pelit liveviserretään usein ja jos perinteinen tilastopalvelu on kaatunut, niin kuin se yleensä on, saa tiedon silti perille tätä kautta. Instagramiin minulla ei ole mitään ihmeellisempää addiktiota. Sen ominaisuudet kun eivät paljoa mielestäni facebookista eroa, no ompahan toinenkin kanava jakaa kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti